Hiamitaaqtuq STI

Aaniagutit mikanuit, mikitqiat halumailgunit. Amigaiqhunguyut iluani ilviini aalamit havautighanik. Ulapiqutiblutik cellsnik uvalu aanialaqutiblutik.

Human papilloma aaniagut

Qanuq hiamitpaktuq:

Munagihimaitumik qannikkut, itikkit, uvaluuniik utuitigut kuyaghiqniq.

Aaniagutilgit maamait aanialaqiniaqtait biibitik ingliligumik.

Naunaitkutit:

Amigaitut aalakiit HPViit.

Ilait cancerlaqutiblutik.

Ilait pipkaiblutik utukni ungunik-puvininikhutik.

UVALUUNIIN

Naunitkutaitut.

Ihivgiuqniq:

Iiyik ihivgiulugit

Ihivgiuqniq kiliuqhiqhuni

Mamitigiaqtuqtuq:

Nakuuhilimaituq-aaniagut timimi ituq.

Munagiyaaqtuq havautikkut.

Tamaitavyak utukni unguit tamaqpaktut inmingnik.

Kappuutikkut pitailiyut tahapkuatluat qanugitut HPViit.

Qayangnaqtuq munagiyaungitkumi:
  • Ayuqhaliqhuni
  • Angikliyuumiqtuq qayangniq aaniagutmik aktugaangat tahpkununga
  • Cancerkut
Aaniarutiqaqtailinirmut:
  • Pilutit inungni papillomakkut kappuutmik(piinagialik akiiituq tamainun angnanun puqtutlilaangit 6 angnaguhinun Nunavunmi)
  • Atuqlutit uhup puunganik uvaluuniin qanikkut puunganik qanikkut nuliaguvin, itikkut, utukutluuniin. 
  • Ihivgiutaulutin munaqhitkunin nuliaqataaliguvit, talimani ukiuni nakuukpat ihivgiuqniit ukiuqaguvin avatqutumik 21.

Uttuatigut herpesmik

Qanuq hiamitpaktuq:

Munagihimaitumik qannikkut, itikkit, uvaluuniik utuitigut kuyaghiqniq.

Aaniagutilgit maamait aanialaqiniaqtait biibitik ingliligumik.

Naunaitkutit:
  • Qaaghuqniit (mikait imakniit-kilaaqniit) 
  • Uutigulaaqtuq mihingnaqtuq quigaangami 
  • Kukuinaliqhutik 

UVALUUNIIN

Naunitkutaitut

Ihivgiuqniq:

Kiliuqlugit

Auk

Mamitigiaqtuqtuq:

Nakuuhilimaituq-aaniagut timimi ituq.

Munagiyaaqtuq havautikkut.

Qayangnaqtuq munagiyaungitkumi:
  • Qagitaqlukhutik uvaluuniin takpiiqlutik nutaganuat inuuhimayut aaniaqtunit maamamingik
  • Angikliyuumiqtuq qayangniq aaniagutmik aktugaangat tahpkununga 
Aaniarutiqaqtailinirmut:
  • Atuqlutit uhup puunganik uvaluuniin qanikkut puunganik qanikkut nuliaguvin, itikkut, utukutluuniin. 
  • Ihivgiuqhiqlutit munaqhitkunin.

Hepatitis Bmik

Qanuq hiamitpaktuq:

Munagihimaitumik qannikkut, itikkit, uvaluuniik utuitigut kuyaghiqniq.

Aaniagutilgit maamait aanialaqiniaqtait biibitik ingliligumik.

Naunaitkutit:
  • Qalaktutut(kidjakhutik, unaguhuinaliqhutik, timimingni ulugiahukhutik, akiguqliuqhutik, migiangublutik)
  • Uviniit (qiryitangurluni)

UVALUUNIIN

Naunitkutaitut

Ihivgiuqniq:

Auk

Mamitigiaqtuqtuq:

Nakuuhilimaituq-aaniagut timimi ituq.

Pitailiyaaqtut kappuutikkut.

Qayangnaqtuq munagiyaungitkumi:
  • Tingukliqluni
  • Cancerkut
  • Huiqtut
Aaniarutiqaqtailinirmut:
  • Kappuqtaulutin (tuniyauyuq tamainun nutaganunuanun Nunavunmi)
  • Atuqlutit uhup puunganik uvaluuniin qanikkut puunganik qanikkut nuliaguvin, itikkut, utukutluuniin.
  • Ihivgiuqhiqlutit munaqhitkunin.

HIV/ AIDSmik

Qanuq hiamitpaktuq:

Munagihimaitumik qannikkut, itikkit, uvaluuniik utuitigut kuyaghiqniq.

Aaniagutilgit maamait aanialaqiniaqtait biibitik ingliligumik.

Hiamitluni iviangiitigut miluanit uvalu aunganit.

Naunaitkutit:

Naunaitkutit amigaituni takunalimaitut.

HIVmik:

  • Kapakyuumibluni
  • Unaguhuinaqhuni
  • Kidjakhuni

HIVmik pipkaiyuq AIDSmik—hapumidjutaa timip hakuiqhuni uvalu angumadjutiyungnaigangami aaniagutmik.

Ihivgiuqniq:

Auk

Mamitigiaqtuqtuq:

Nakuuhilimaituq-aaniagut timimi ituq.

Ilanganik aaniaqtailiniqmun piinagialik.

Qayangnaqtuq munagiyaungitkumi:
  • Hakuiqhuni timini ingilaniit
  • More infections
  • Huiqtut
Aaniarutiqaqtailinirmut:
  • Atuqlutit uhup puunganik uvaluuniin qanikkut puunganik qanikkut nuliaguvin, itikkut, utukutluuniin. 
  • Ihivgiuqtaulutin munaqhitkunin atauhiqmik ukiumi naulianginaguvin ukiuqaguvin ataani 30
  • Ihivgiuqtaulutin munaqhitkunin tamaat pingahut siksin tatqiqhiutit nuliaqtatit piqaqtiqaqhimakpata amigaitqiamik atauhiqmik.